no joo. ei tää arki tästä muuks oo muuttunu. paskaa ja lisää paskaa kasan päälle..

tyhmiä tekoja, joita ei saa tekemättömiks. Entisen parhaista parhaimman ystävän exään sekaantumine ei herätä hirveesti hilpeyttä.. Ja siittä seurannut rappio putki jotta kaiken sais pois mielestä.                                                                                    

Huomasin kans olevani tilastoissa esimerkilline päihteiden käyttäjä. ala-aste =tupakka, alkoholi kokeilut. 15v=kannabis ja nyt testattu vaikka sitte mitä. lienenkö hajalla vai hajalla

kesä meni. syksy meni. talvi tuli. vuosikin vaihtu

on ollut aika pilvistä. elämä ei maistu kuraa kummemmalta. koulu yhteisön , yhteiskunnan ja läheisten painostava käytös ahdistaa.  tulevaisuudelta halutaan hyvä koulutus, kohtuu palkka, oma talo ja auto., kaikkien päämäärä on päästä turvaan ja olla vähintään keskiluokkasii suomen kansalaisii..  Elämän joka hetkestä pitäisi kuulema osata nauttia. Äidillä oli lauantaina vapaapäivä, käytiin aamulla ruoka kaupassa. 'ei herranjumala mä en  jaksa käydä sun kanssa  enään kaupassa kun vaan maleksit ja jäät tutkii vaihtoehto tuotteita ja ja ja...'?  mikähän oli se kiireettömyys valmiissa maailmassa..hyvinvointivaltion orja, ei osaa nauttii edes itselleen vaivalla ansaitusta vapaasta.. ensi kulutetaa helvetisti aikaa jotta tienataa rahaa, sitte ostetaan hyvää aikaa, ja perheriitoja, lähdetään vaikka ulkomaille ja lomilla sinne sun tänne?  täytyy olla tehokas ja aina sata lasissa.rutiineja ei rikota! mun mielestä jonku asteine passiivisuus on aina hyvästä, se on kärsivällisyyttä. ja aivojen työskeltelyy.

 outo datailu ajankohta mulla. olin tuttavan luona viihteellä. kaikki meni siihen asti hyvin kunnes jäin miettii miten mm. tällä kuningas alkoholilla osuutta ihmisten käytökseen, luonteeseen ja puheisiin.. naurettavaa todellisuuden pakoiluu.tipaton tammikuu kesti sen ensimmäisen viikon. useasti asioiden toteutus jää huomattavasti heikommaksi kuin mikä suunnitelma joskus oli..

pyöriikö jokaisen nuoren päässä tällästä turhaa? jos meen jollekki kirjansa ulkoo opetelleelle koulutuksen saaneelle terapeutille puhuu mieleni pimeydestä.. saisin siltä keskustelu tunnin sieltä toisen täältä.. se saa rahaa siitä kun kysyy vakio kysymyksiä ja esittää taitojensa mukaan empaattista, viisasta ja helposti lähestyttävää. kirjottaisko se mulle lähetteen lääkärille ja kenties saisin oikein masennus lääkkeitä ,tai testiksi vaikka lume lääkkeitä. viallinen yksilö korjataan massaan sopivaksi. paha oloon turtuu, sen voi saada myös hetkeksi harteilta ja sen kanssa voi oppia elämään. mutta on se silti aina olemassa..

muistin nähneeni mattopuukon wc ssä. viidessä minuutissa käsivarteen ilmestyi hymy naama, muistuttamaan siitä että suupielet pitää pitää kohti taivasta. teeskentele ja viheltele ilosesti, sillä pärjää.

"Nuoren sydän ei syki oikein millekkään. Mikään ei kiinnosta. Siksi hänellä onkin riski lähteä hakemaan elämyksiä alkoholista, huumeista, seksista ja viiltelystä. Hän tarvitsee äärikokemuksia jotta sisikunnassa jokin liikahtaisi."

Löysin itteeni sopivan kuvauksen! Sinäänsä vittumaista vaa löytää se äidin yö pöydällä lojuneesta lehdestä, mitähän seki musta aatteleee.

 Olin 2vuotta sitten pituus/paino tilastois reilut 20prossaa miinuksella. no mitäs siitä sitte seuras, luut ei kehittyny, hiukset tippu ja ei jaksanu tehä mitää. Sairaalaan oisin joutunu letkuihin mutta sanoin että jooo, kyllä mää syömään pystyn ,saatana.. Kontrolleja, puntareita ja nuoripsykoja.. Psykoilla käynnit lopetin viime kesän alussa, päätin että mulle riittää, en tahtonu oppii vittuilemaan sen enempää aikuisille.

Kaikki lähti siitä liikkeelle kun rupesin vahtaa ruokien ravinto arvoja. Kaikki 'paska' jäi pois ja ruoan luokittelin pahoihin ja hyviin. Jos tuli syötyä liikaa pahaa ruokaa, kyllä se oksentamalla hyvin lähti pois. ja hetken ajan oli hyvä omatunto. Ruuan vahtaamisen ja kalori määrien mennessä alemmas, voimat tietenkin loppu. Lopetin rakkaan liikunta harrastukseni ja pistin sen sen piikkiin että Eeeheei kiinnosta, liian rankkaa nykyään. Todellisuudessa juttu oli niin että ei mulla mitään energiaa ollut rankkaa lajia harrastamaan.

liikunnan lopettaessa alkos se ruuan vahtaaminen vaan tiukentuu. Leipä-paskaa. Makarooni-paskaa. Peruna-paskaa. Riisi-paskaa. liha- Rasvaa. hedelmät-ok marjat-ok vihannekset kasvikset-ok. jäätelö, jäätelö herätti monia ajatuksia. söin helposti litran jäätelöä ja seuraavana päivänä maha toimi. jäätelö oli sinäänsä kans niin paskaa että sen takia ei tehnyt mieli kunnolla syödä vähään aikaan. päivä ruokaluni usein olikin tämännäköinen: Aamulla: ei mitään, purkkaa (ruoka päiväkirjassa olen aamun ruuaksi purkan tosissaan merkannu) koulussa : salaattia. (jos salaattiin oli laitettu valmis kastike, sitä en syönyt) eli piti olla selvästi tunnistettavat raaka-aineet. Koulun jälkeen en syönyt mitään välipaloja. päivällistä jos söin se oli salaatti, tai jotain sose/kuppi keittoa ja hedelmiä. illalla söin useasti mansikoita ja hedelmiä. Ei mikään ihme kun ei jaksanu!